Kivun aistimus on eräs kehon monimutkaisemmista aistimuksista. Sitä välittävät erityiset kipureseptorit, jotka viestittävät uhkaavasta tai tapahtuneesta kudosvauriosta/-tuhosta.
Kipu on aina yksilöllistä. Kivun kokemiseen ja sen käsittelyyn liittyvät aina emootiot ja muut psyyken osatekijät. Mielentila tai odotukset saattavat voimistaa kivun kokemusta, esim. masentuneena tai väsyneenä kivut saattavat tuntua voimakkaammilta. Mielentila voi myöskin lieventää kivun kokemusta; stressaavassa tilanteessa kivun kokemus voi jäädä huomaamatta, uskonnollinen hurmostila tai voimakas rentoutuminen voivat lievittää kivun kokemusta. Toisaalta kehomme ei välttämättä tarvitse kipureseptoreiden aktivoitumista, vaan pelkkä stressi voi aiheuttaa kipua ja herkistynyttä kivuntuntoa.
Kivun hoitoon on olemassa monenlaisia lääkkeettömiä sekä lääkinnällisiä keinoja. Myös liikunta voi toimia kivun lievittäjänä. Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettaman työryhmän Käypä hoito –suosituksen mukaan liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen ja sitä tulee tarvittaessa yhdistää muihin elämäntapamuutoksiin ja hoitoihin.
Liikunnan vaikutukset ulottuvat vähintäänkin fyysiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin, mielialaan, stressinsietokykyyn, muistiin, tunteiden säätelyyn, oman minän tuntemiseen, kognitiiviseen ajattelukykyyn, masennuksen ja ahdistuneisuuden hallintaan, psyykkisten ja fyysisten vastoinkäymisten sietokykyyn.
Liikunnan vaikutukset kipuun ja psyykkiseen hyvinvointiin ovat todennäköisesti monien fyysisten, neurobiologisten, kognitiivisten ja psykososiaalisten tekijöiden summa. Erityisesti muutoksilla aivojen alueella ja muualla hermojärjestelmässä sekä hormonaalisessa järjestelmässä (hyvän olon hormonien erittyminen) on positiivisia vaikutuksia muistiin ja oppimiseen sekä koettuun kipuun ja mielialaan.
Nykyään hyvin yleinen ilmiö, masennus, ei ole pelkästään psyykkinen ongelma, vaan se on nykykäsityksen mukaan elimistön systeeminen häiriö, johon vaikuttavat monet kehomme järjestelmät ympäristötekijöitä unohtamatta. Kivun ja masennuksen tiedetään kulkevan käsi kädessä varsinkin kivun pitkittyessä ja voimistuessa, mutta niillä ei tutkimusten mukaan ole välttämättä syy-seuraussuhdetta.
Kipuun liittyvien pelkotilojen vähentyminen sekä asento- ja liiketottumusten muuttuminen kivun hoitamisen myötä lisää fyysistä aktiivisuutta, minkä seurauksena myös kipuun liittyvä katastrofointi vähenee kivuliaisiin liikkeisiin liittyvien muistojen ja negatiivisten tunteiden laimentuessa. Kivun voimakkuuden ja toimintakyvyn haitan väliseen suhteeseen vaikuttaa henkilön luottamus omaan kykyynsä saavuttaa haluttu tavoite sekä liikkumisen pelko.
Kipuun liittyvä pelko ja haitalliset uskomukset sekä aiempiin kivuliaisiin liikkeisiin liittyvä liikkumisen pelko ovat tärkeimpiä aktiivisuustason laskuun johtavia tekijöitä rajoittaen usein kivuliaan ihmisen elämää muutoinkin kuin liikunnan osalta. Tämä voi aiheuttaa mielialan laskua ja unettomuutta sekä johtaa pahimmillaan kognitiivisten resurssien heikentymiseen, aloitekyvyttömyyteen ja saamattomuuteen.
Manuaalisten hoitojen vaikutuksia kivun hoidossa pidetään merkittävinä, mutta toisaalta tieteelliset näytöt ovat vaihtelevia ja erilaisia hoitomuotoja on valtavasti. Mutta olisiko niitä niinkin paljon olemassa, jos yksi ainoa hoito auttaisi kaikkiin vaivoihin? Joka tapauksessa keskushermoston osuus hoidoissa on merkittävä sen vaikuttaessa positiivisesti tai negatiivisesti (placebo-nocebo) henkilön odotuksiin tulevasta hoidosta tai terapeutista, mahdollisesti jo ennen varsinaista hoitotapahtumaa.
Plasebovaikutusta pidetään aktiivisena kipua vähentävänä tekijänä ja sillä on todettu olevan fysiologisia ja psykologisia vaikutusmekanismeja kivun vähenemiseen. Plasebo -ilmiössähän on perustavana ajatuksena asiakkaan toiveiden, tarpeiden, uskomusten ja odotusten huomioiminen, myös terapeutin ja asiakkaan välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä.
Positiivisten tunnetilojen kokemisen tiedetään edistävän terveyttämme ja jopa pidentävän odotettua elinikää. Oli keinona sitten liikunta, erilaiset hoitomuodot, kosketus tai sosiaalinen kanssakäyminen, autetaan toisiamme kokemaan positiivisia tunnetiloja ja luomaan onnistumisen kokemuksia.
Trager-terveisin, Nordic Medical Centeristä,
Sari Lehto Ari Pajunen
Trager –hoitaja Trager –hoitaja
Viimeisimmät kommentit